lauantai 21. marraskuuta 2015

Per...lauantaipäivitys, koska en osaa päiviä




Ja hetken aikaa meillä oli sama maisema mitä katsoa Koalan kaa. Englannissa ja Suomessa satoi samaan aikaan lunta, niin ihme kun se olikin.

---

Koulussa meillä oli kaksipäiväinen läsnäolo, jonka takia miulla menikin sekasin viikonpäivät. Maanantaina ja tiistaina me tehtiin lisää tuijotusharjoituksia, eli tuijottelimme toistemme silmiä 15-37 minuuttia. Ei virnuilua, puhetta tai nauramista. Jossain vaiheessa toisen naama muuttuu aina ihan epäselväksi, hirviömäiseksi nenä-silmä-suupuuroksi tai minun omaksi naamaksi. Se on tosi kummallista.

Tuijottelun jälkeen teimme tuijotusparimme kanssa ohjaamista, eli luotiin koskettamalla kieli kommunikoida toisen kanssa. Elikkä ei puhetta, ei ääniä ja parin silmät on kiinni ja kommunikointi tapahtuu koskemalla. Joka parilla taisi olla eri kieli, mikä on aika jännä :D Jotkut toiset painoi tai hipaisi jne.
Tiistaina tehtävä sai uuden twistin ko ei saatu enää koskettaakaan vaan ohjaaminen tapahtui kehon lämmöllä, puhaltamalla ja muilla keinoilla, joissa ei toista kosketa eikä myöskään puhuta.

Näiden harjoitusten lisäksi teimme tasapainonjakamista, eli nojasimme toisiimme koko painollamme ja kokeilimme eri asentoja miten pystymme jakamaan tasapainon. Se oli tosi mukavaa jostain syystä, etenkin jos sattui sellainen pari joka oli täysillä mukana ja uskalsi.

Ihmetyttää edelleen, että uskallan lähmiä muita ja en ahdistu hengiltä. Tuijottaminen on välillä vaikeaa, koska en oikein tykkää olla katseen alaisena.

---

Etätehtäviä saimme kolme. Pitää etsiä koululta pari paikkaa mitkä herättää tuntemuksia ja kertoa miksi. Kaupungilla ihmisten kommunikaation seuraaminen, että miten se tapahtuu ja miten tilanne etenee. Viimeinen oli, että mitä tekee tulevaisuudessa koulun jälkeen tai miten näkee itsensä siinä tilanteessa.

Minulla kävi kakkostehtävän kanssa tuuri, kun seurasin parisenkymmentä minuuttia sokeaa ja hänen vaaleaa labbista. Sanaakaan eivät vaihtaneet, mutta yhteisymmärrys oli saumatonta.

---

Joulukalenteria minulta? 


KYLLÄ. Ensinmäinen päivä joulukuuta alkaa joulusatu, jonka minä, iskä, isosiskoni, Lähitarkkailija ja Koala kirjoitettiin. Tarina on sopiva kaiken ikäisille ja minun kuvittamana.


4 kommenttia:

  1. Me tehdään tuollaisia harjoitteita joka päivä. Ne on kauhean kivoja, kun teet niitä henkilön kanssa, jonka kanssa vaan synkkaa! Ja joulukalenteria odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo noita ois kurja tehdä ihmisen kaa joka ei heittäydy samalla tavalla kuin itte!

      Poista
  2. Oikeastaan kaikkien pitäisi tehdä tuollaisia harjoituksia. Nyt (kohta) on jälleen joulukuu...... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nii pitäis :D Haluan tuijottaa muitakin.

      Poista