tiistai 28. kesäkuuta 2016

Oho, minä vähän lomaa

Rakastan edelleen pilvien tuijottamista.
En saanut tutkinto-opiskelijan paikkaa. Tapahtui kömmähdys, kun kuuntelin opettajani neuvoja (en syytä häntä, olisi pitänyt itse selvittää asioita tietenkin) ja luulin, että edellisistä opinnoista tulleet pisteet lasketaan siihen 45op määrään, mutta eeeei se mene niin.
Vain SAMK:in avoimessa opiskellut kurssit käyvät ja minulta puuttuu pari pistettä, koska luulin voivani hyväksilukea ja en käynyt perjantaisin koulua (esim. historiaa ja viestintää), koska minulla on kevennetty lukujärjestys.

Olin aluksi harmissani, että taas mokasin typerällä tavalla ja oon epäonnistuja, mutta tämä oli onni onnettomuudessa, koska saadessani tiedon oli eka ajatukseni heti itsetuhoisuus ja se ei ole terveen ihmisen merkki. Terve ihminen ei reagoi vastoinkäymiseen itsetuhoisuudella ja lamaantumisella. En onneksi tehnyt mitään itselleni, vaikka mieli mylläsi ja ahdisti.
Nyt olo on jopa normaali ja odotan syksyäkin innolla; ilmottauduin niille perjantain kursseille, joilla en käynyt. Viikolla haluaisin tehdä työkokeilua työkkärin kautta ylä-tai ala-asteella kuvispuolella. Minunhan piti toissavuonna, mutta heidän remontti sotki ilmeisesti tilan puolesta suunnitelmat ja kunta ei antanut lupaa silloin. Jos vaikka nyt onnistuisi!

Välillä myrskyää ja se kuuluu elämään.

Miksi työkokeiluun kuvishommiin? Koska luultavasti tulen tekemään ainakin sijaisena ja määräaikaisesti siinä työssä kuvataiteen ohella, koska on tosi epätodennäköistä elättää itsensä vain taiteella. Ajattelin koulun jälkeen opiskella avoimen kautta opettajanhommia.

Ennen kaikkea keskityn ensi vuonna paranemaan henkisesti ja fyysisesti. Olen jo saanut vähäsen painoa putoamaan ja se on hyvä alku uudelle elämälle. Jostain täällä masennuskilojen alla minä olen ja on aika tutustua itseensä uudelleen ja opetella rakastamaan minua.

Olen viettämässä kesälomaa vanhempieni luona, meren lähellä, koska Koala on kesän täällä töissä paikallisessa kaupassa, eikä Englannissa. Täällä minulla on myös kauheasti tilaa mellastaa isojenkin taulupohjien kanssa ja tehdä veistoksia (olen aloittanutkin yhden!). Minun ei tarvitse maksaa tilavuokraa kesäisin tällä tavalla ja autan vanhempiani puutarhan ja kasvimaan hoidossa. Ja minulla ei ole kotonani uima-allasta, mutta vanhemmillani on.... :D
Kissat rakastaa "mummolaa" ja Malkolm suorastaan asuu verkoitetulla parvekkeella, jonne se saa mennä ja tulla miten haluaa. Filiph saa koko ajan pihahommien aikana juosta vaijerin kanssa syömässä kaikki tienoon hepokatit.

Äsken söin auringosta kuumia mansikoita pihamaalla ja mietin, että ei hassumpaa.