Sarjispäivikset 2

8.10.2013. Sarjakuvapäiväkirja 10. 

Tässä päiviksesä oli tyyliin kaikki mahdollisia ja mahdottomia väritystyylei. Tässä on sinistä tussia ja pinkkiä geelikynää. Tuossa päiviksessä on tosi paljon myös merkintöjä väsymyksestä ja kivusta, mutta näytän mielummin piirtomuumion.

15.1.2014. Sarjakuvapäiväkirja 11.

Pelaamismerkintöjen lisäksi teen merkintöjä myös sarjoista ja elokuvista joita katson. Eikä ihme, että kämpässä oli kylmä, koska seinästä puuttui pala :D Huomasin sen vasta poismuuttaessa. Karsea läävä oli muutenkin.

4.5.2014. Sarjakuvapäiväkirja 11.

Tuon päiviksen aikana löysin Frixion-kynät, jotka sopii täydellisesti sarjakuvapäiväkirjan pitämiseen: niitä voi kumittaa ja ne kestää vettä. Ei haittaa, vaikka piirtäisi ihan huti tai väärin, koska voi korjata virheet.

19-24.6.2014. Sarjakuvapäiväkirja 12.

 Välillä oon varma, että jos en kirjoittaisi ja miettisi asioita joita ihmettelen tällä tavalla ylös, niin en ehkä pystyisi niin nopeasti ja konkreettisesti tekemään päätöksiä. Ensinmäinen kohta myös aukeamalla on erillaisen tyylin kokeilu, jota välillä tapahtuu.
Eri aikoina myös värini ovat tummemmat ja välillä vaaleammat. Ehkä luonnon valon määrä vaikuttaa siihen.

16.8.2014. Sarjakuvapäiväkirja 12.

 Tuo meteorisade ja ukkospilvi kuva on yksi kauneimpia juttuja mitä olen nähnyt oikeassa elämässä ja olen iloinen, että se onnistui sellaisena kuin sen näin.

31.1.-2.2.2015. Sarjakuvapäiväkirja 13.

 Teen myös merkintöjä luonnosta paljon. Etenkin keväällä ja syksyllä merkitsen eri asioiden ensinmäisen päivän, esim. ensinmäiset pääskyset, ensinmäiset keltaiset lehdet ja sen sellaista.

25.3.2015. Sarjakuvapäiväkirja 13.

Jos kohtaan jonkun oudon tyypin tai tapahtuu jotain outoa, niin tapaan todeta "sarjakuvapäivämateriaalia." Hassua, että olen kuullut myös siskojeni ja äitini toteavan sen, vaikkei ne pidä edes tälläistä päiväkirjaa :D Toisella sivulla myös yksi minulle tapahtuneista metoo-kokemuksista.

13.9.2015. Sarjakuvapäiväkirja 14.

 Minulla on uskomattoman huono naamamuisti ja siksi joudun välillä piirtämään ihmisiä tuollaisina hehkulamppuina, koska en muista kaikkien naamaa. Merkinnät on myös paljon iloisempia, koska olen tässä vaiheessa käynyt vuoden parhaalla terapeutilla joka minulla on koskaan ollut.

11.11.2015. Sarjakuvapäiväkirja 14.

 Kokeilin todella erillaisia lähestymistapoja välillä. Tässä minä ensin maalasin ja sitten tussasin ja välillä en tussannut ollenkaan.

25.12.2015. Sarjakuvapäiväkirja 15.

Tälläistä kollaasimaista juttua voisin kokeilla oikeastaan lisää. Olin jo unohtanut tuon lehdestä leikatun kuvan. Ehkä teen jotain tuollaista lisää. On tärkeää kokeilla erillaisia juttuja.

1-2.2.2016. Sarjakuvapäiväkirja 15.

Tyyli saattaa muuttua aukeammallakin pari kertaa. Tässä on myös aika kirkkaat värit. Muistuttavat vähän hillittyä versiota alkuajoista, kun aloitin värittämään. (Päätä särki, koska löin sen täysiä jäähän. Siksi ostin myös piikit kenkiin).

8-11.7.2016. Sarjakuvapäiväkirja 16.

Tämä on varmaan tylsin sarjakuvapäivis jonka omistan, koska se on alusta loppuun piirretty vain frixionilla ja puuväreillä, koska kaikki, IHAN KAIKKI, tuli tosta paperista läpi. Se oli kurjaa.

7-8.3.2017. Sarjakuvapäiväkirja 17.

 Tässä päiviksessä kirjoitin välillä eri tavalla (keltainen ruutu). Tyyli oli myös alusta loppuun jotenkin siistiä ja harkittua. Olin kait syönyt vitamiinini tai jotain. Piirtojälki oli vaivattoman näköstä.

9-13.6.2017. Sarjakuvapäiväkirja 17.

Päiviksestä näkee myös hyvin sen, kun lihoin lääkkeiden aloittamisen jälkeen 30 kiloa, kun vertaa näitä merkintöjä pari vuotta vanhoihin merkintöihin.

14-20.1.2018. Sarjakuvapäiväkirja 18.

 Tässä on päiväkirja jota täytän teen juuri nyt. Olen tehnyt jo pari vuotta tuollaisia tavoitelistoja, missä yleensä on tehtäviä jotka tekisin muutenkin.

21-22.2.2018. Sarjakuvapäiväkirja 18.

Tässä on tämä päivä ja eilinen. Vaikka haukun itseäni, niin se ei ole vakavaa tässä, koska tuo on vain taitelijaneuroottisuutta, eikä masennusta. Minulla on huono kausi maalaamisen kanssa ja tunnen itseni idiootiksi, etten osaa maalata :D Sellaisia vain nyt välillä tulee ja menee.

Sellaista. Suosittelen sarjakuvapäiväkirjaa kaikille! Sen pitäminen on mahtavaa.

Sarjispäivikset 1

Ensinmäinen sivu koskaan. 02.09.2010.

 Aion tehdä pienen katsauksen sarjakuvapäiväkirjojeni historiaan ja tyyliin, koska sarjikset on minulle tärkeä osa arkea. Sarjakuvapäiväkirjat ei ole kytköksessä minulla maalaustyyliin, piirtotyyliin tai mihikään, vaan se on vapaata sotkua, joka vaan syntyy.

Aloitin sarjakuvapäiväkirjan pitämisen Limingassa, sarjiskoulussa. Se oli kurssi ja pakko myöntää, etten aluksi tiennyt mistä piirrän ja mitä kerron. Koko ajatus siitä, että kerron elämästäni oli hölmö. Kolme ensimäistä viikkoa puristin väkisin sarjakuvia ulos kynästäni enkä tiennyt mitä teen, miten piirrän itseni ja millä teen.

Sitten huomasin, että en voi lopettaa. Olin koukussa. Lopullisesti.

No, tämä ei ole tänään uusin sivu, mutta on ainakin uusimmasta päiviksestä. 14-16.2.2018.

Sarjakuvapäiväkirja numero kaksi. 25.09.2010.

Aluksi into piirtää oli kovempi kuin järjellisyys tai luettavuus. Aiheet kimpoili seinästä seinään. Välillä kerroin päivistäni, tapahtumista, sitten unista ja väliin ehti tyyliin kaikki luokkatoveritkin piirtää päiväkirjaan.

Päiväkirja numero kolmosen kansi. Pyysin luokkatovereitani piirtämään minut sellaisena kun he minut näkevät.

Sarjakuvapäiväkirja numero kolme oli minulla käännöskohta. Kokeilen akvarelleja ja se oli menoa se. Olin kertakaikkiaan vihannut akvarelleja ehkä vuosi aikaisemmin, sitten tehnyt jonkinlaisen sovun niiden kanssa, mutta nyt... nyt rakastuin palavasti!

Aloin piirtämään itseni myös ilman silmälaseja, koska näytin kerta kaikkiaan liian fiksulta ne päässä.

09.02.2011. Sarjakuvapäiväkirja numero kolme.

 Leikin väreillä, tein uusia juttuja ja kokeilin kaikkea. Osa sivuista olikin aikamoista värisotkua. Tuntui, ettei päivässä tunnit riitä, kun halusin vain maalata. Minulle tämä päiväkirja on rakas, koska silloin löysin värit.

11.02.2011. Sarjakuvapäiväkirja numero kolme.

 Välillä merkintöjä ja värejä oli sivuilla niin paljon, ettei niistä aina edes tolkkua saanut. Enkä välittänyt oliko merkinnät kauniita vai ei. Pääsin eroon täydellisyyden tavoittelusta ja se oli ihanaa. Myös tyylini alkoi vakiintua hitaasti ja varmasti. Se nopeutti piirtämistä huomattavasti.

Olisin voinut helposti skannata koko kirjan tänne, koska kokeilin niiiin paljon eri asioita. Tässä nyt kuitenkin vain kolme aukeamaa.

7.4.2011. Sarjakuvapäiväkirja kolme.

Minulle oli vakiintunut maneeri käyttää vain mustia 0,1 tusseja, mutta tänne kirjaan kokeilin Pentelin bruspenia, seepiaa, mustetta, teriä ja kaikkea mahdollista. Yllä oleva aukeama on tehty seepialla ja terällä.
Välillä piirsin suoraan ja välillä luonnostelin karkeasti alle.

24.4.2011. Sarjakuvapäiväkirja neljä.

Tein jonkin aikaa terillä asioita ja tajusin, että haluan lukea näitä myös myöhemmin, joten tein vihdoinkin luettavampaa jälkeä. Tyylini oli jo vakinaistunut, muttei jähmettynyt. Annoin sen sen elää omaa elämää. Tein paljon piirtohaasteita ja muita juttuja myös päiväkirjoihin.

Sitten sarjakuvakoulu loppui osaltani. Tuntui yllättäen oudolta, etten olekkaan enää sarjakuvapiirtäjien ympäröimänä ja jouduin opettelamaan piirtämään keskenäni. Sairastuin myös kesällä 2011 masennukseen ja se näkyi kyllä merkinnöissä paljon. En ole kaikkia merkintöjä sairaudesta skannannut tänne, koska ne ovat henkilökohtaisia.

20.-21.7.2011. Sarjakuvapäiväkirja neljä.

Kesä 2011 on hirvein kesä koko elämäni aikana. Se oli suorastaan pohjanoteerous. Lupasin perheelleni, etten tapa itseäni ja onnistuin pitämään sen lupauksen.

6.10.2011. Sarjakuvapäiväkirja viisi.

Vaikka möngin taudin seassa, pidin silti päiväkirjaa. Se oli pinttynyt tapa ja oikeastaan olen iloinen, että tein kaikesta merkinnän: oli ne miten hirveitä asioita hyvänsä. Ne muistuttaa minua nykyään siitä, miten paljon paremmin asiat ovat.

Kokeilen myös puuväreillä värittämistä kuten kuvasta näkyy! Kesällä myös vakiintui tavaksi värittää ahdistus- ja masennusmerkinnät kirkkailla sinisillä.

16-17.10.2011. Sarjakuvapäiväkirja viisi.

Välillä piirsin ja kokeilin elämääni liittymättömiä, hassuja sarjakuvia päivikseen, kuten tuo Heroes Might and Magic-sarjakuva. Kokeilin myös sekatekniikkaa paljon, joissa saatoin yhdistää tusseja, puuvärejä, akvarelleja, mustetta... Kaikki vaan sekasin!

28.-29.11.2011. Sarjakuvapäiväkirja kuusi.

 Tämä sarjakuvapäivä eroaa kaikista muista hyvin paljon. Se on nääs puukantinen saunakirja, jonka kannen hioin ja maalasin. Kirjan sivut oli hyvin erillaiset kuin missään muussa kirjassa mitä olen käyttänyt. Harmi, kun en tajunnut ostaa kerralla useampaa.
Osa päiviksen sivuista on vain eläimellistä sotkua, kun piirsin sekavissa mielintiloissa kauheita sekoiluja.

14.5.2012. Sarjakuvapäiväkirja seitsemän.

Sain kasattua jotenkuten itseni takaisin. Sen näkee heti piirtojäljestäkin. Päätin adoptoida kissoja, etten olisi niin yksinäinen. Kesällä adoptoin Malkolmin ja pari kuukautta myöhemmin Filiphin.

2.5.2012. Sarjakuvapäiväkirja seitsemän.

Tässä sarjakuvapäiväkirjassa usein tein merkintöjen värittämisen fiiliksen mukaan. Välillä oli akvarellia, välillä tusseja ja keskellä on pitkä pätkä merkintöjä jotka on tehty pelkästään pinkillä glitterilllä ja yliviivaustussilla.

29-31.10.2012. Sarjakuvapäiväkirja kahdeksan.

Melkein koko sarjakuvapäiväkirja kahdeksan on väritetty Faber Castellin maanväri-tusseilla. Ihastuin jotenkin tuollaiseen retro-väriseen ilmaisuun hetkeksi. Piirsin koko ajan päivistä vain suoraan tusseilla tässä vaiheessa. Vaikka henkisesti olin muussia, niin olin saanut piirtämiseen itsevarmuutta.

7-9.5.2013. Sarjakuvapäiväkirja yhdeksän. 

Päiväkirja yhdeksän on myös täysi erillaisia väri- ja välineyhdistelmä kokeiluja. Välillä saatoin tehdä sivuja just vain yhdellä kohdevärillä ja välillä käytin tuttuun tyyliin akvarelleja.
Minulla oli myös tuollainen iso versio itsestäni, joka milloin mitäkin syytöksiä minulle heitteli. Enpäs kiinnittänyt huomiota, että milloin se edes katosi sivuiltani. Ei asu nykyään enää kirjassani moinen mörkö.

31.5.2013. Sarjakuvapäiväkirja yhdeksän.

Voi luoja! Sitten löysin kirpparilta puhallustaikatussit. Hetken aikaa tein kaikki merkinnät niillä, koska ne oli superkirkkaat ja sekopäiset. Teippaan myös kaikki leffa-, ooppera- ja muut tapahtumaliput päivikseen.

HUH, ettei tämä olisi liian iso päivitys ja luettava kerralla, niin jaan tämän kahteen osaan. Tässä on ensinmäiset yhdeksän sarjakuvapäiväkirjaa ja huomenna tulee toiset yhdeksän.

Perjantaipäivitys ~ studiotyöskentely 2

Ketusta tulikin hyvin erivärinen, kun mitä alunperin ajattelin. Ei haittaa.

Perjantaipäivitys ~ Studiotyöskentely 1

Talvi näyttää taas parhaita puoliaan. Luojan kiitos se liukkaus loppui tällä kertaa nopeaan.

Tässä on kaikkein pohjinmaiset värit. Teen installaatioketusta tauluversiota, koska tykkäsin siitä.

Nyt on taas elämäni normalisoitunut, eli maalaan, maalaan ja maalaan. Installaatiokurssi kyllä antoi ideoita lopputyötä varten, mutta siitä sitten myöhemmin.

Eilen höpöttäessäni maalaamisesta sain uusia ideoita, joita en ole vielä kokeillut. Aion maalata sulille kuvia. Saas nähdä miten onnistuu. Voisin kokeilla jotain muutakin epätavallista pohjaa.

Painted cock! Tässä on itseasiassa vanha taulupohja ja ketun ylijäämämaaleja. Mikään ei saa mennä hukkaan :D

Installaatiokurssi 2 ~ Perjantaipäivitys

Öisin o hauskaa usvaa. Harmi, kun mun vanhan puhelimen kamera ei o tahdo kuvata sitä :D

 Viime viikolla olin aika synkkä, että tää kurssi menee perseelleen ja en jaksa. No, jostain kaivoin energiaa ja sain repäistyä itseni tekemään kaiken loppuun! En ymmärrä miten jaksoin! Valmista tuli! Olen ihmeissäni ja helpottunut.

Malkolm-veistos lopulta pääsi tommosen tötterön päälle, jote kokeiltiin kritiikissä ja se toimi tosi hyvin! Olen tyytyväinen lopputulokseen ja ihmeissäni tuostakin, että sain sen toimimaan, kun en tosiaan ole ennen tuollaista kokeillut.

Veistos sivusta.

Pesukarhu maalattuna vanerille.

Kettu maalattuna vanerille.

Opin käyttämään jotain sahaa. En tiedä mikä saha se on, mutta helppo oli käyttää, vaikka pesukarhulta lensikin toinen käpälä irti. Se oli kuitenki helppo korjata niin ei se mitään.

Kettu valmiina galleriassa. Sen paikka tosin muuttu, koska valtasin vahingossa toisen oppilaan installaation paikan hups :,d No, onneksi toinen paikka oli parempi!

Pesukarhu paikoillaan.