Perjantaipäivitys ~ vaan nyt on lauantai, oho

Plääh. Olen ollut tällä viikolla vain kahtena päivänä koulussa, joista toisena nukuin koulussa sohvalla melkein kaksi tuntia... Hävettää, ärsyttää ja on syyllinen olo. En haluaisi olla laiska ja tyhmä, mutta ilmeisesti olen.

Turhauttaa uskomattoman paljon se, että haluaisin oppia, kehittyä ja olla koulussa NYT vihdoin kuin pääsin sinne, mutta masennus hakkaa minua kepillä polviin. En ole nukkunut kuin 3-5 tuntia yössä ja keskiviikkona oli pakko jäädä kotiin nukkumaan, koska torstaina menin Poriin lääkärille uusimaan B-papereita ja puhumaan lääkityksestä. 

MUTTA, kieltäydyn ajattelemasta, että kaikki menee pieleen kuten viimeksi... Mie elän päivä kerrallaan omien voimieni mukaan ja teen sen verran kuin jaksan, en sen enempää pysty. Siksi minä käyn koulussakin vain ma-to, koska turapeuttini kehoitti, etten vedä heti itseäni piippuun. Hän oli oikeassa ilmeisesti, vaikka olin sitä vastaan ensin.

Jalkojen ihmettelyä koulussa.

Mie muistan asiat parhaiten jos illalla kirjoitan oppimani asiat ylös. Ei minun tarvitse oikeastaan edes vihkoa lukea myöhemmin, koska muistan miltä sivut näyttävät. Painuvat jonnekkin aivoihin kivasti :D

Perjantaipäivitys ~ Plastinen anatomia

Uusi kurssi alkoi keskiviikkona, eli otsikon mukaisesti plastinen anatomia. 
Opettelemme ihmistä sisältä ulospäin, eli aluksi luurankoa ja sitten lihaksia. Käymme hyvin yksityiskohtaisesti luu kerrallaan kroppaa teoriaosuuksissa ja opettelemme 20 minuutin kroki-sessioissa näkemään lihaksia sekä mittaamaan kehon suhteita.

Apuopettaja ja varsinaisen opettajan oppitaulu.

Nakkisormet :,,,D Tasapaksut!

Veistokurssin lopputulos

Veistokurssi loppui tiistaina kritiikkiin, jota hermoilin ihan kamalasti... Lähinnä siksi, että olin tullut puolesta välistä mukaan vasta ja toinen puoli kurssista puuttui minulla kokonaan (elävämallin piirtäminen). Olin vaan savimöykkyjeni kanssa edessä ja tuntui, että kuolen häpeästä ja itseinhosta.

Sain kuitenkin ihan ok palautetta ja loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen töihinkin. Korvassa olisin voinut enemmän hioa ja korjata sisemmän kaaren kulman, mutta aika tuli vastaan.

Tämä on malli jota kopioimme. Höh, kun tulin kuvanneeksi nää eri kulmasta epähuomiossa.

Puoli vuosisataa juhla

Oho, minä ylitin itseni ja tilanteiden pelkoni, kauhuni. Yritin koko eilisen päivin keksiä tekosyitä itselleni, ettei tarvitsisi mennä koulun 50-vuotis juhliin. Päätin kuitenkin, että menen edes tunniksi sinne pyörimään ja jos ahistaa, niin tulen pois aikaisemmin.

Olin siellä sitten peräti KOLME tuntia! En olisi ikinä uskonut!! 

Tänään kelasin lenkillä loppufiiliksiä ja miksi mie viihdyin siellä. No, ehkä yksi pääsyistä oli se, että vaikka vieraita oli 200, niin he olivat rentoa, iloista taideporukkaa. Juhla ei ollut kauhea pönötystilaisuus ja jopa uskalsin jutella itselleni aivan tuikituntemattomian ihmisten kanssa. Samalla myös tutustuin omiin luokkalaisiini paremmin (tai no lähinnä yhteen, jonka kanssa palloilimme ympäri koulua ja mätkittiin nyrkkeilysäkkiä performanssiluokassa).

Hyvä jos mahtu hengittämään. Oli hirveän kuuma.

Virallisen maljapuheen jälkeen oli kiertelyä opettajien taidonnäyte näyttelyssä, juttelua... ja istumista ulkona tupakkapaikalla, kun siellä oli niin tolkuttoman kuuma, että meinasi henki lähtee.

Olin odottanut, että tapahtumassa on varmaan pientä purtavaa tai sormisyötävää, kun en uskonut koulun tarjoavan 200 henkilölle lämpimää ateriaa... WRONG. Siellä oli lämmin ateria, joka kyllä oli herkullista, noms noms.

Minä ja luokkalaiseni jonka kanssa hengasimme istuimme 10-vuotta sitten opiskelleiden tyyppien kanssa samaan pöytään ja juteltiin mm. työssäoppimisesta, koulun jälkeisestä elämästä, työllistymisestä ja kaikesta mahdollisesta. Oli mukavaa kuulla miten ihmiset ovat koulun jälkeen uraansa jatkaneet. Sellainen antaa itsellekkin voimaa.

Minulle juhlien kohokohta oli varmaankin Horonkäristys, eli Lady Ladan ja Verisen Räppärin performanssi duo. Olin lukenut heistä jo vuosi sitten paikallisessa lehdessä ja ottanut uteliaana selvää keitäs nämä on. He järjestävät Porissa mm. vihanhallintakursseja, jossa mennään hinkkaamaan Puuvillaan vievää isoa siltaa hammasharjoilla ja nolataan itsensä asuilla :D

--

No, huomenna taas hinkkaamaan savea. Tosin viimeisen kerran, koska tiistaina on kritiikki. Jeah! 

Perjantaipäivitys ~ Ensinmäinen viikko

Muotoilun luokka.

Tällä viikolla pääsin vihdoin Kankaanpäähän aloittamaan opiskeluni. Missasin yhden kurssin tyystin, mutta pääsin sentään suoraan toisen alkuun.
Kurssilla on kaksi tehtävää: yks yhteen kopiointi kipsimuotista ja assosisaatio kyseisestä muotista. Minua hermostutti ihan kauheasti tehtävä, koska paljon uusia, tuntemattomia ihmisiä ja asia missä olen aivan paska: savenmuotoilu. ARGH.

Onneksi opettajalla riitti tälläiselle noobille hyviä ohjeita, miten aloittaa tälläinen työ. Mittaaminen on aika samanlaista kuin maalatessakin, että käytetään esim. tikkua suhteiden mittaamiseen ja juostaan ees taas työn ja mallin äärellä vertaamassa näkyä.
Pitäisi varmasti kirjoittaa muistiinpanoja tästä viikosta ja ohjeista, koska olen niin aasi, etten kohta muista niitä enää.

Ensi viikon tiistaina on kritiikki molemmista töistä, uh huh.

Aloitus ja hahmottamista.

Lisää hinkkaamista vaan ja palojen siirtelyä. Miksiköhän en tajunnut ottaa kuvaa kipsimallista?

5/5 Luontohaaste

Syksy on tulossa. Luonto on muuttumassa. Haaste päättyy.

---

Palaan arkeen ja päivitykset jatkuvat. 

4/5 Luontohaaste

Pidän havuista.