Lähitarkkailija varasi koiran

Äiti ei kestänyt koiratonta elämää. Sukutauluissa kahlaamisen ja etsinnän jälkeen löytyi äitin etsimä: pieni, vaalea poika labradori. Koiralla odottaa tulevaisuus metsäsyshauvana, lenkkikumppanina ja jäljestäjänä.

Pelotti hieman, että entä jos nyt sitten saan koirakuumeen? No, kuumeeseen lääkkeenä toimi kaks omaa karva-apinaani, jotka kyllä vaativat niin paljon, että koiran miettiminen tähän sirkukseen väsyttää jo ajatustasollakin, haha :D

Musta hauva angstaa nurkassa. Varattu hauva on lähimpänä sitä kyljellään.

Siinä se varattu mininakki on.

Koska olen kesän vanhempieni luona sairastamassa ylikypsiä aivojani, niin tietenkin minun täytyy valmistaa kollit koiran kohtaamiseen.
Malkolm ei pelkää koiria ja jopa vaihtaa neniä joskus junassa pienien yksilöiden kanssa.

Filiph sen sijaan pelkää kaikkia koiria ja siksi aion klipata herralta kynnet pois pennun turvallisuuden takia.

Koska kummaltakaan ei ole koskaan leikattu kynsiä, niin aloitin kynsienleikkausprojektin laittamalla kynsisakset esille matolle, jossa kissat usein leikkivät ja viettävät aikaa.
Viikon ajan Fili saa tuijottaa saksia, ettei ne ole tuntematon pelottava esine, josta tapahtuu pelkkää pahaa.

Pyysin kennelistä mukaan pentujen hajua. Kasvattaja hieroi liinaan pentujen ja emonkin hajua.

Laitoin liinan tutulle kohtaa lattialle ja palkitsin kissat herkuin, kun ne uskalsivat haistella sitä. Malkolm arkaili ja oli enemmän pörröinen kuin Filiph, joka suostui jopa ottamaan nameja oudonhajuisen liinan päältä.

Nyt liina on ruokakuppien vieressä, että haju yhdistyisi kivoihin asioihin, kuten syömiseen!

Hajujen vaihto on tärkeää totuttamisessa, ennen kuin otukset edes näkevät toisiaan.

Grande finale on kolme viikon päästä.

Mitäs mitäs suunnitelmia ja kuulumisia

Morjensta taas.

Ajattelin palata vanhaan rytmiin ja alkaa joka perjantai päivittämään blogiin kaikenlaista jännyyttä. Aion tehdä edelleen enemmän ja vähemmän fiksuja videoita fiiliksen mukaan ja koitan olla aktiivisempi älykkään sisällön kanssa ja jaksaa kuvata noita piirustusmaalaus tuhruja.
Jos jotain erityistä kaipaa, nii voi yrittää ehdottaa :--d En aina jaksa ehdotuksia, jos ne on kamalan tylsiä! Kokeilkaa.

Ajattelin myös kertoa mitä olen puuhannut nyt keväällä. Se on helppo homma. Olen ollut nimittäin sairaslomalla koko kevään. Pää räjähti hieman käsiin, mutta kyllä tääää tästä.
Nyt kivempiin aiheisiin ja piirusteluihin!

Psykologi käski tehdä jotain kivaa+ poistua kotoa homehtumasta. Siispä ilmottauduin öljyvärikurssille kansanopistoon. En ollut seitsemään vuoteen maalannut öljyillä, joten jännitti niiden kohtaaminen vuosien jälkeen.

Oma pohja, 35x65cm, kolme tuntia.

Ja ilotteluksihan se meni! Nautin todella paljon maalaamisesta, mutta olen ihan kakkeli vielä. En osaa mm. laittaa tarpeeksi maalia, pohjustaa älykkäästi, keskittyä (innostun LIIKAA) ja laittaa tarpeeksi maalia. En laita tarpeeksi maalia. En. Ihan urpo olo tulee. Ja ohennan liikaa. Puuh. Lopuksi takavarikoin itseltäni tärpätin ja sen maalauslitkun.

Muista öljyistä en ole saanut vielä kuvaa aikaiseksi, mutta ne ei ole nyt miun luonakaan, buu! Laitan myöhemmin jos vielä muistan.

--

Olin pääsykokeissa joo. Ihan kokeilumielellä. En tiedä miten meni. Helvetin hauskaa oli ainakin.

Olen opetellut kissojen kanssa uusia elintapoja. Nyt, kun lomailemme vanhempieni luona (missä kissat viihtyy tosi hyvin muuten, koska paljon tilaa ja palvelijoita), niin olen pitänyt tiukan linjan herkuissa ja kalan ahmimisessa. Kalaa saa max. 1 krt/ per viikko ja olen kieltänyt antamasta edes salaa herkkuja, ettei Filiph lihoisi.
Ollaan myös hyvin osattu pitää kiinni hampaidenpesusta! Miun matkaillessa Suomessa en pyytänyt vanhempiani pesemään niitä, koska se ei olisi onnistunut varmaankaan : )
Joka päivä harjataan, jeah! Se kissojen henkivakuutus myöhempään elämään, kun suun kunto vanhana huononee ja kaikenlaista kurjaa, haisevaa kerääntyy suuhuun. Sittenpä on hampaiden pesu tuttua ja turvallista puuhaa, kun nuoresta saakka on harjattu!

Vanhempien luona myös ulkoillaan enemmän, koska ulkoiluttajia on enemmän. Itse pyrin käymään (hyvällä säällä) 2-5 kertaa ulkona päivässä.

Maalla on mukavaa, sanois katit jos osaisivat puhua!

Routa possun ja silleesti :--D

No terve.

En mie viihtynytkään tumpussa blogia pitämässä. Tuli ikävä vanhaa blogia.
Kovin hehkeesti ei mee tällä hetkellä, mutta kaipa se siitä... puuh.

Penaalipostaus kakkonen! Täältä löytyy vanha välinepostaus: KLIK.
Haha, ko kuulostan hengästyneeltä ko pölötän niin nopeesti XDD Karvakädet ja ruttusormet, mmmm

Ah, Filiph ei kestänyt siis, kun annoin huomiota kameralle ja penaalille, mutta en sille :,,) Pieni huomiohuora.





Asioita joita unohdin hehkuttaa:

• Frixion ja Sakuran Gelly Roll- kynät kestää vedellä läträämisen.
• Frixionin huopakärkinen tussi ei ollut myyjän mukaan kovinkaan laadukas, vaan tuo rolleri on parempi (äitikin valitteli, että huopakärkinen kuivui nopeasti).
• Löysin viime yönä hauskan blogin, josta sain innostusta tehdä pitkästä aikaa järjellisen postauksen. 
• Ja tietenkään siellä penaalissa ei ole se täysin sama täytelyijy, mutta on samaa merkkiä ja laatua.
• Puhuin paskaaaa :,,D Väritän päivistä vesiväreillä, mutta koristelen ja kirjotan geelikynillä! Puuh.
• Pilotin se paska Ultraline-tussi tulee kaikista papereistä läpi ja voi sotkeentua yhdistettynä vesiväreihin. Lätäköityy myös kamalan helposti. Sopii lähinnä krokiin ja sotkemiseen. Elkää ostako, ihan kurja on se.

----

Loppukevennys ja täytetty lupaus. Klikkaus omalla vastuulla...Ole hyvä Heikki.... :,D